Kuumetta, päänsärkyä, lihassärkyä, kiukuttelua, lääkkeiden pakkosyöttöä... Sairaanhoitajan roolista ei aina pääse kotonakaan. Tylsää. Yks itkee katkerasti miksi hänen piti sairastua just nyt, kun on bilepäivä??? Yks luulee olevansa heti terve, kun kuume saadaan lääkkeellä laskemaan ja kiukuttelee sitten, kun tyhmä äiti ei päästä kouluun tai kavereille, kun "MÄ OON IHAN TERVE!!" Eilen illalla kaatui kuumeessa sohvannurkkaan nyhjäämään joukon pikkuisin ja hän on se joka rimpuilee hullun lailla, kun yritän lääkettä ujuttaa ruiskulla suuhun. Mikään tablettimuotoinen ei vielä tule kuuloonkaan ja supotkaan ei enää hänelle oikein käy (lisäks niiden laittaminen olis tod näk vielä vaikeampaa kuin ton litkun kurkkuun tunkeminen). Yks muutenkin vauhdikas painaa sata lasissa, eikä tajua miks kaverit lojuu sohvalla. Onni on muuten se, että ostettiin tähän muuttaessa iso sohva! Lukema kuumeenkaatamissa on tänään 4/6 ja tähän lukemaan haluamme myös jäädä.
Sohvalle on kannettu nyt neljät peitot ja tyynyt, vahinko on jo tapahtunut jos on tuon viimeisen kuumeettoman ipanan kohdalla, niin se on ihan sama vaikka makailis samassa läjässä kuumeilijoiden kanssa. Onneks on lastenkanavat!! Tänään niitä saa vahdata niin kauan että silmät menee solmuun tai nukahtaa välillä päiväunille. Välillä luetaan ja pelataan vähän Chokoa, kun lääkkeellä saadaan olot paremmiksi. Kuumaa kaakaota keitetään kattilakaupalla, vitamiinia tarjoillaan ja silitellään kuumeisia päitä. Ruuaksi toivottiin pääkalloa, sitä tehdään siis. Ketsuppitahroja tiedossa taas ;) Talo on ihan rempallaan, mutta mikä olikaan se mun ensisijainen työ? Äiti <3
Henna
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti